Pensar

Kohteesta Makijarvi.fi
(Ohjattu sivulta Pensari)
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Pensar Syd Lomakylä nykyisin.jpg

Pensar-niminen saari sijaitsee Nauvon kunnassa parin tunnin venematkan päässä Paraisilta. Sen eteläosassa (Pensar Syd) oli vuodesta 1944 aina vuoteen 2002 Paraisten Kalkin lomakylä. Miten tämä Saaristomeren lomaparatiisi liittyy meidän Keski-Suomesta alkunsa saaneen sukumme toimintaan? Eipä muuten, mutta Jouko Mäkijärvi perheineen vietti siellä lähes kaikki kesälomansa lasten ollessa pieniä.

Historia

Saaren, ja varsinkin Pensar Sydin historia on mielenkiintoinen. Nykyisen lomakeskuksen rakennukset pystytettiin Saariston Suojeluskunnan ja Lottien harjoitus- ja majoitusalueeksi. Useimmat rakennukset ovat 1930-luvulta. Esimerkiksi aivan loistavalla paikalla oleva ravintolarakennus tuo mieleen todellakin nuo sotaiset ajat. Pensar Syd päätyi Paraisten Kalkin omistukseen sodan jälkeen. Taloja ja huoneistoja vuokrattiin konsernin työntekijöiden käyttöön. Ne pysyivät aika hyvin alkuperäisessä kunnossaan. Marssikentät sentään muutettiin urheilusellaisiksi. Pensarin eteläpuolella oleva, Häraholmin saaren Fiskars-mökki kuului myös kokonaisuuteen.

Nykyisin Pensard Syd Oy Ab pitää huolta tämän hienon paikan tulevaisuudesta.

Linkit

Muistelmat

Ilkka: " Yhteyslaivan nimi oli Ådan. Pensarin lomakylään pääsivät henkilökunnan jäsenet normaalisti noin 6 vuoden välein, koska jonotuslista oli niin pitkä. Jostain syystä me olimme siellä joka vuosi. Lomakylässä oli useita erilaisia loma-asuntoja, joista mukavin oli Fiskars-niminen pikku talo viereisessä saaressa. Asuimme myös muissa paikoissa jos Fiskars oli varattu. Pensarissa oli myös kesäsiirtola, jonka lapsia emme koskaan muistaakseni tavanneet. Syömässä voitiin käydä ruokalassa kolmesti päivässä Lotta Svärd-lautasilta. Käytyämme saarella monena kesänä tulivat tutuksi mm. kalastaja Michelson ja Tannerin perhe. Pikku sketsinä heitettiin "tanner tömisee" kun tämä perhe lähestyi. Mies oli langanlaiha ja kulki aina shortseissa oli sitten kylmä tai ei. Rouva taas ... "

Petri: " Jos jokin lapsuuden paikka on jäänyt unohtumattomasti mieleen, niin tämä! Varsinkin Fiskarsiin pääseminen oli yhtä juhlaa. Äiti vähän mökötti, kun siellä ei ollut mitään mukavuuksia. Ei siis mitään. En ole aivan varma, mutta muistaakseni vesikin piti tuoda pääsaarelta. Mutta pienelle pojalle se oli yhtä juhlaa "jättiläis"-saniaismetsineen, kuumine rantakallioineen ja naapuriluotoineen, jotka tuntuivat luoksepääsemättömiltä. Ja se meren pauhu etelätuulella! Luita ei katkennut koskaan, käärmeet eivät purreet ja kotiin tultiin niin ruskeina kun nyt suomalainen pikkupoika voi vain olla. "

Valokuva-albumi