Muurame

Kohteesta Makijarvi.fi
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Muurame

Tämä artikkeli kertoo Muuramen kunnasta liittyen Mäkijärven suvun historiaan. Lähteenä on käytetty teosta "Sukututkimus Mäkijärvi 1752-2003, Ilkka Mäkijärvi 2003" [1] josta artikkelin alkuperäinen versio on lähes sellaisenaan kopioitu.

Muuramen kaupungin keskusta sijaitsee kannaksella, joka erottaa Päijänteen ja Muuratjärven toisistaan. Muuramen nykyisen kuntakeskuksen eteläpuolella sijaitsevalta Muuramenharjulta avautuu keskisuomalaista luontoa hyvin edustava upea maisema. Muuratjärven eteläpuolella on metsämaisemaa, mutta idässä Päijänne on hallitseva näkymä. Niemien ja lahtien kuvioima Pohjois-Päijänteen sokkeloinen ranta ulottuu lähelle Muuramenharjua Hautalahdessa. Muuramen sijainti Päijänteen kupeessa selviää oheisesta kartattaluonnoksesta.

Henkilö- ja talolista

Historia

Seuraavassa lyhyt katsaus Muuramen historiaan näin Mäkijärven suvun näkökulmasta.

Ennen 1800-lukua

Muurame oli kuitenkin pelkkää erämaata vielä 1400-luvulla, jolloin ensimmäinen talo nimeltä Lulli perustettiin sinne. Pian sen jälkeen rakennettiin toinen talo, jota kutsuttiin nimellä Saari, vaikka se myöhemmin vaihtui Penttiläksi. Talojen nimet nimittäin vaihtuivat ajan saatossa, kun niille tuli uudet omistajat, joten on oltava tarkkana lukiessaan historian kirjoja. Muuramen historiasta on kirjoitettu kylläkin erinomainen teos nimeltä "Muuramen kirja, Toim. Ruuskanen, Pekka 1989" [2], jossa mm. Lauri Kuusanmäen tutkimuksia Muuramen talojen historiasta. Kirjasta löytyy talo talolta historiaa ja niihin liittyviä ihmisiä. Väestö Muuramen Saarenkylässä lienee lähtöisin Savosta. Tämä olettamus on tehty, koska kaskeaminen oli tässä kylän osassa paljon tavallisempaa kuin kylän pohjoispuolella olevissa taloissa. Kaskeamisen tarve lienee ollut syynä torppien perustamiseen kauemmas päätaloista hyville kaskimaille. Täytyy myös muistaa nykyisia karttoja katsellessaan, että Paijänteen pinta oli vielä 1800-luvulla yli kaksi metriä korkeammalla kuin nykyään, joten nykyisestä Saarenkylästä oli huomattava osa veden alla.

Kylä alkoi siis muotoutua muinaisten erämaiden paikalle jo 1400-luvulla, silla metsästysmatkoilla oli kätevämpää viljellä viljaa paikan päällä ja puidakin se siellä. Asutus alkoi vähitellen tihetä ja ensimmäiset talojen jakaantumiset olivat edessä. Taloja piti jakaa, koska vanhimmat pojat vaativat oman osansa. Saari-Penttilän talo oli vauras, silla sen miehet olivat aikaan saavaa väkeä. Penttilä on perustettu keskiajan lopulla Jämsän Saaresta käsin ja siksi talon nimi oli aluksi Saari. Meitä kiinnostava on myös Halkolan tila, joka lohkaistiin päätalosta noin vuonna 1800 Penttilän vävyn pojalle. Sen ensimmäisenä isäntä toimi Juho Mikonpoika. Hän siis perusti mm. Mäkijärvenpää- nimisen torpan saadakseen Halkolan tilalle aputyövoimaa ja etelässä olevat korpimaat tarjosivat mahdollisuuden kaskeamiselle. Hyvä torpan paikka löytyikin Paijänteen tuntumassa sijaitsevan kapean Mäkijärven rannalta. Järven nimi viittaa varmaankin sen sijaintiin korkealla Päijänteen yläpuolella keski-suomalaisten vaarojen keskellä.

Jämsä oli aikanaan tämän alueen hallinnollinen keskus ja se kasvoi keskeytyksettä vuoteen 1630 saakka. Korpilahti oli eras alueen keskuksista ja samalla syntyi jopa 22 uutta kylää, joista mainittakoon meitä kiinnostavat Muuratjärvi eli Ylämuurame vuonna 1562 ja Vihijärvi vuonna 1617. Tällaisen kehityksen mahdollisti kuningas Kustaa Vaasa [3], joka määräsi erämaat valtiolle kuuluviksi mikäli niitä ei haluttu asuttaa. Niinpä erämaihin tulvi väkea etupäässä Savosta, jossa asukkaat olivat tottuneet ottamaan leipänsä metsiin hakatuista kaskimaista. Monet tuon aikaiset nimet myös Muuramessa ovat nen-loppuisia viitaten savolaiseen alkuperään.

Myös Paavo Lipposen [4] sukujuuret ovat lähtöisin täältä. Hänen isoäitinsä aiti oli nimeltään Vendla Hakanen. Hakasen talo oli erotettu Markkulan talosta vuonna 1777. Vendlan aiti oli taas Karoliina Lulli Muuramen Saarenkylästä, siis luojan kiitos ei meille mitään sukua!

Jämsään 1500-luvulla muuttaneiden savolaisten uudisasukkaiden ansiota oli, että pitäjän väestö menetti puhtaan hämäläisyytensä. Jopa Jämsän murre on liitetty tutkijoiden piirissä savolaismurteisiin kuuluvaksi.

1800-luku

Muuramen kylän alue Jämsän pohjoispuolella oli erittäin laaja. Huolimatta suuresta talomäärästa Isossa Jaossa siitä erotettiin huomattavia liikamaita ja perustettiin kokonaista 21 uudistaloa. Näistä viimeisimpänä syntyi eras meidän sukumme tulevista taloista eli Polkula vuonna 1840.

Muuramen kylän taloista vain kolme kuului Jämsän hallintopitäjään. Koska monet taloista on perustettu pälkäneläisten aikoinaan omistamille erämaille, kuului kylän länsiosa Pälkäneen hallintopitäjään. Vähitellen hallinto siirtyi Jämsään, mutta monet asiat kuten esimerkiksi verot maksettiin eri tapojen mukaan viela 1830-luvulle asti. Lisäksi Muurame kuului pitkään Rautalammin hallintopitäjään. Vanhat hallintopitäjät jakautuivat puolestaan neljänneskuntiin, eli verokuntiin historiallisilla perusteilla ja rikkana rokassa ovat sekavat nimismiespiirit. Vasta 1870, kun lääninrajat mukautettiin kirkolliseen seurankuntajakoon kaikki Muuramea ympäröivät kylät liitettiin uuteen Korpilahden ja Muuramen nimismiespiiriin. Muuramekin oli aikoinaan lähes sadan vuoden ajan oma nimismiespiirinsä, sillä Rautalammin pitajän perustaminen vaati levähdyspaikkaa keskellä tiettömiä taipaleita. Saari-Penttilä saikin aikoinaan hoitaakseen sekä nimismiehen viran, että kestikievarin. Mainittakoon viela taustatietona suuret tautiepidemiat, jotka niittivät väkea erityisesti Korpilahden alueella. Jo vuonna 1866 kuoli pitäjässä isorokkoon 51 ja lavantautiin 204 henkeä. Suurena nälkävuonna 1868 puhkesi lavantautiepidemia helmi-maaliskuun vaihteessa. Suur-Jämsän alueella kirjattiin tuona vuonna 2077 kuollutta. Vielä vuosina 1874 ja 1881 isorokko teki tuhojaan, mutta tauti alkoi nopeasti hävitä, kun rokotus tuli pakolliseksi vuonna 1883. Luultavasti se teki tuhojaan Mäkijärven suvussakin ja vielä 1890-luvulla näytti sukumme joka toinen lapsi kuolevan alle kaksivuotiaana, kuten kirkonkirjat kertovat.

Lisätietoja

Muuramesta on artikkeli Wikipediassa [5].